Vammala-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry järjestää Nokian yleiset edunvalvontapalvelut 1.1.2012 alkaen seuraavasti:

3. yleinen edunvalvoja Mikko Heikkilä
eduvalvontasihteerit

Edunvalvonnan puhelinvaihde on avoinna klo 9-15. Edunvalvoja on parhaiten tavoitettavissa soittoaikoina klo 9-11 ma-ti ja to-pe. Edunvalvontasihteerit vastaavat vaihteeseen muina aikoina. Tapaamiset järjestetään ajanvarauksella.

Puhelin (03) 5120 513/ vaihde klo 9-15
Faksi (02) 5606 255

Sähköposti: etunimi.sukunimi@tukitalo.com
Postiosoite: 3. yleinen edunvalvoja, Lauttakylänkatu 15, 32700 Huittinen

Edunvalvojat hoitavat omaisuuteen, kuolinpesiin, perintöihin sekä suurempiin hankintoihin liittyvät asiat.

Edunvalvontasihteerit hoitavat päivittäiset asiat, kuten laskut, käyttövarat ja maksusitoumukset yms.

Edunvalvojan määrääminen

Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Maistraatin holhousyksikkö myös neuvoo ja opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi.

Henkilö, joka huomaa oman tilanteensa heikentyneen siten, että edunvalvojan tuki ja apu on tarpeen, voi saada itselleen edunvalvojan tekemällä kirjallisen hakemuksen maistraatille. Hakemuksessa tulee kertoa, miksi edunvalvojaa tarvitaan ja kenet edunvalvojaksi halutaan. Hakemukseen tulee yleensä liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee, että hakija kykenee antamaan pätevän suostumuksen edunvalvojan määräämiselle ja että hakija tarvitsee edunvalvojaa. Asian käsittelyssä maistraatti kuulee hakijaa henkilökohtaisesti.

Kirjallinen hakemus edunvalvojan määräämiseksi voidaan tehdä myös käräjäoikeudelle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi apua tarvitsevan ohella tehdä myös hänen omaisensa.

Edunvalvojaksi määrätään usein yleinen edunvalvoja, joka hoitaa näitä tehtäviä työnsä puolesta. Yhteiskunta huolehtii siitä, että jokainen yleisen edunvalvojan palveluita tarvitseva voi saada niitä kotiseudultaan.

Edunvalvoja määrätään useimmiten huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan myös yksittäistä asiaa, esimerkiksi kiinteistön myymistä päämiehensä puolesta.

Edunvalvojan tehtäviin kuuluu tavallisesti päämiehen omaisuuden hoitaminen. Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä omaisuudesta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin.

Edunvalvojan on muun muassa huolehdittava, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa henkilökohtaisiin menoihinsa. Yleensä edunvalvoja ei saa myydä sellaista omaisuutta, jolla on päämiehelle erityistä arvoa tai jota päämies tarvitsee edunvalvonnan aikana tai myöhemmin.

Edunvalvojan on pyrittävä hyvään yhteistyöhön päämiehensä kanssa. Ennen kuin edunvalvoja päättää päämiehelleen tärkeästä asiasta, hänen on tiedusteltava tämän mielipidettä, jos se on tämän tilaan nähden mahdollista.

Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvojan tulee tarvittaessa olla yhteistyössä esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Edunvalvojan, joka hoitaa päämiehensä omaisuutta, on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Tehtävänsä alussa edunvalvojan on annettava maistraatille luettelo päämiehensä varoista ja veloista. Edunvalvojan on säännönmukaisesti, yleensä vuosittain, annettava tili maistraatille.

Jos päämiehellä on saatavia, esimerkiksi oikeus eläkkeeseen, edunvalvojan on ilmoitettava maksuvelvolliselle, mille tilille tämän on suoritettava maksunsa. Lisäksi edunvalvojan on ilmoitettava pankille, kuka saa nostaa päämiehen tilillä olevia varoja.

Edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan päämiehensä puolesta tehtäviin tärkeisiin oikeustoimiin. Lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen, omaisuuden pantiksi luovuttamiseen ja muun lainan kuin valtion takaaman opintolainan ottamiseen.

Edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä lahjoituksia päämiehensä puolesta. Edunvalvoja ei myöskään saa edustaa päämiestään sellaisessa oikeustoimessa, jossa edunvalvoja itse tai hänen lähipiiriinsä kuuluva henkilö on osapuolena. Tällaiseen oikeustoimeen edunvalvoja tarvitsee sijaisen.

Edunvalvonnan lakkautus ja edunvalvojan tehtävän päättyminen

Käräjäoikeus voi lakkauttaa tai vapauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävästään, jos edunvalvonnan tarvetta ei enää ole. Hakemuksen edunvalvojan tehtävän lakkauttamisesta voi tehdä päämies itse, edunvalvoja, maistraatti tai päämiehen omainen.

Lisäksi maistraatti selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeen jatkaa. Edunvalvojan tehtävä päättyy aina, kun päämies kuolee.

Tehtävänsä päätyttyä edunvalvojan on tehtävä maistraatille viipymättä tili omaisuuden hoidosta siltä ajalta, jolta tiliä ei ole vielä tehty. Edunvalvojan on säilytettävä kuitit koko tehtävänsä ajalta. Tehtävänsä päätyttyä edunvalvojan on luovutettava päämiehen omaisuus sille, jolla on oikeus ottaa se vastaan.

Holhousviranomainen

Holhousviranomaisena toimii maistraatti. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa muun muassa tarkastamalla tilit ja myöntämällä luvat päämiehen puolesta tehtäviin tärkeimpiin oikeustoimiin. Lisäksi maistraatit pitävät valtakunnallista holhousasioiden rekisteriä.

Jos edunvalvoja esimerkiksi sairauden vuoksi on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, maistraatti voi määrätä edunvalvojalle sijaisen. Maistraatti voi määrätä edunvalvojalle sijaisen myös siinä tapauksessa, että edunvalvoja ei esteellisyyden vuosi saa edustaa päämiestään aiotussa oikeustoimessa.

Edunvalvojan tehtävistä saa tarkempia tietoja maistraatista.